LÄMMITÄN JUHANNUSSAUNAN
JUHANNUSSAUNA Lämmitän juhannussaunan puilla tuulen taittamilla ukon ilman iskemillä niin kuin äidit ennen vanhaan - nyt taisin hiukan liioitella - saunan sähköllä sytytin. Istun lauteilla yksinäni kiuaskivet virttä veisaa löyly tahtia hönkäilee räppänästä ilta-aurinko työntyy kylpijän seuraksi koivunoksa seinän raossa lapsuusmuistoja tarinoi pyyhkäisen pari kyyneltä pesuvedessä menemään vihdon vaston liioitellen polttaa sisältä sielusta asti. Kiitos Jumala kesästä, kuiskaan kesken kylpemisen sauna on pieni temppeli, pyhä paikka vanhastaan heitä Luoja hyvät löylyt paha löyly pois lähetä rakenna rauha pitkin maita rakkaus ihmisten välille tänäkin suven juhlana. Kiuaskivet virttä veisaa löyly urkuna ujeltaa yöttömän yön aurinko hopeisella tarjottimella taritaan kylpijän sieluun lauteilla juhannussaunan (Minä se niitty, s. 39) Liisamarjatan kirjakorista rupesin etsiskelemään juhannuksesta kertovia tarinoitani. Edellä oleva runo